PYYNIKINAJO tapahtuma / näytösajo.... 28.8. klo 12:00

Syksyllä 80 vuotta täyttävä tamperelainen Hämeen Moottorikerho ry, järjestää juhlavuotenaan Pyynikin näytösajon Nokialla. Näytösajo pidetään olosuhteista johtuen Nokian Renkaiden 1 750 metriä pitkällä testiradalla 28.8.2011. Tapahtuma alkaa klo 12. Ensimmäiset pyörät ajavat radalle klo 14. Kilpailupaikka avataan jo klo 8. Yleisöllä on mainio tilaisuus seurata varikkotoimintaa ja tutustua kilpailijoiden ajokkeihin.

Pyynikinajo Nokialla

Syksyllä 80 vuotta täyttävä tamperelainen Hämeen Moottorikerho järjestää juhlavuotenaan Pyynikin näytösajon Nokian Renkaiden testiradalla Nokialla 28.8.2011. Ensimmäisestä Pyynikinajosta 12.6.1932 tulee kuluneeksi 79 vuotta. Viimeinen Pyynikki ajettiin 5.9.1971. Siitäkin on vierähtänyt aikaa jo 40 vuotta. Tasavuodet ovat toinen syy näytösajon pitämiseen. Pyynikki kierrettiin kaikkiaan 34 kertaa sotavuodet 1940 – 1945 pois lukien. Kolmena ensimmäisenä vuonna Pyynikinajo ajettiin keväällä Eläintarhanajon mallin mukaan, mutta siirrettiin neljännestä kisasta alkaen syksyyn. Näillä kahdella kilpailulla oli ollut kova keskinäinen kisa, kumpi ehtii ensiksi. Helsinkiläiset voittivat. Ensimmäinen Eläintarhanajo (Suomen Suurajo) kaasuteltiin 8.5.1932 vain 30 päivää aikaisemmin kuin Pyynikki. Syykin oli selvä. Helsingin Moottorikerho oli samaa puuta, kuin luvan myöntäjä Suomen Moottoriliitto. Pyynikin lupaehdoissakin määrättiin, että kilpailunjohtajana tuli olla Eläintarhanajossa koeteltu henkilö. Liitto määräsi tehtävään Helsingin MK:n puheenjohtajan Gösta Nielsenin.

Vieläkin kiistellään, kumpi oli maineikkaampi Eläintarha vai Pyynikki. Eläintarhan yleisöennätys on vuodelta 1958. Luku oli huima. Katsomoon tuli kaikkiaan 82 597 maksanutta katsojaa. Viimeinen Eläintarhanajo ajettiin 19.5.1963. Hämäläiset voivat ylpeillä kokonaisväkimäärällä kaikkina aikoina – 432 250 maksanutta katsojaa sekä MM-kisoilla 1962 ja 1963. Yhteistä molempien ajojen järjestäjillä oli sotainvalidien auttaminen ensimmäisistä sotien jälkeisistä kisoista alkaen. Yhteistyö jatkui molempien ajojen loppuun saakka.

Lampinen kurvissa / karvalakki korvissa / hampaat irvessä / suu virneessä – hokema syntyi ensimmäisessä Pyynikinajossa. Yleisö otti kerkkoolaisen Raine Lampisen heti omaksi pojakseen, vaikka nuorukainen joutui keskeyttämään kilpailun hevosenkengän naulan mentyä takarenkaaseen. Seuraavana vuonna kerkkoolainen voitti. Suosikkinsa voitosta riehaantunut väki heitti Lampisen kolme kertaa ilmaan rajusti hurraten. Raine Lampisesta tuli Pyynikin sankari. Hän voitti kaikkiaan viisi kertaa. Eniten Pyynikinajon voittoja on Turun Matti Salosella, kuusi voittoa. Viiteen voittoon on yltänyt myös helsinkiläinen Curt Ginman. Raine Lampinen lopetti kilpailemisensa 50-vuotiaana, tietysti Pyynikillä, MM-osakilpailussa 1962. Hän ajoi sijalle 11 kuudenneksi parhaana suomalaisena.

TT:n MM-osakilpailut 1962 ja 1963 ovat olleet Hämeen Moottorikerhon ja Pyynikinajojen parhainta aikaa. Nämä kaksi kilpailua toi Pyynikinharjulle kaikkiaan 57 932 maksanutta katsojaa. Muutamat ulkolaisista ajajista olivat moittineet Pyynikkiä liian vaaralliseksi. Kansainvälinen Moottoriliitto, FIM, siirsikin monien kapinettineuvottelujen jälkeen Suomen MM-osakilpailun Imatralle.

Hämeen Moottorikerho jatkoi Pyynikinajojen järjestämistä vuoteen 1971 saakka, jolloin lappu lyötiin luukulle. Pyynikillä oli sitä ennen nähty myös autoja. Ne kiersivät Pyynikkiä kolmena vuonna 1965 – 1967. Lopullisen leiman kieltopäätökseen iski poliisi. Pyynikinajot oli ajettu. Hämeen Moottorikerho järjesti Pyynikin paraatiajon 29.9.1991, kun viimeisestä Pyynikinajosta oli kulunut 20 vuotta. Poliisi laski, että Pyynikinharjulle oli tullut paraatia seuraamaan noin 20 000 katsojaa.

Pähkinänkuoressa

Pyynikinajo 34 kertaa, 1932 – 1939, 1946 – 1971

Vihkijäiskilpailu 12.6.1932 klo 18.

Kolme ensimmäistä kilpailua ajettiin alkukesällä 12.6.1932, 28.5.1933 ja 27.5.1934. Vuonna 1935 Pyynikinajo siirrettiin syksyyn. Vakituinen kilpailupäivä oli syyskuun toinen sunnuntai muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Lähtöpaikka oli kahdessa ensimmäisessä ajossa ensin Näkötornilla ja sen jälkeen Termopylellä. Varikko oli aluksi Näkötornin takana, sitten Termopylellä, kerran Rosendahlissa ja lopuksi mäkimontussa Tahmelassa.

Kenttäkivetyn ja osaksi sorapintaisen radan pituus oli 3 426,5 metriä. Radan perusparannuksen ja päällystyksen jälkeen radan pituudeksi saatiin 3 609 metriä.

Eniten voittoja ajoi Turun Matti Salonen, kuusi kertaa. Pyynikin nopein mies oli Englannin Mike Hailwood. Hän ajoi 500-kuutioisella Mv Agustallaan nopeimman kierroksen aikaan 1.40,0 (129,5 km/h)!

MM-osakilpailut 1962 ja 1963 olivat Pyynikin huomattavimmat tapahtumat. Kilpailut käytiin luokissa alle 50 ksm, alle 125 ksm, alle 350 ksm ja alle 500 ksm.

Valitettavinta oli kolme kuolonajoa. Elimäen Eino Pihkala menehtyi Varalan kaarteessa 1935, Simo Kuustie Tampereelta Rosendahlin kaarteessa 1948 ja Ruotsin Jack Lindh Varalan kaarteessa 1969.

34 kertaa järjestetyssä Pyynikinajossa myytiin kaikkiaan 432 250 pääsylippua.

70 veteraania kiersi Pyynikkiä paraatiajossa 29.9.1991. Heillä oli ajokkeinaan Pyynikinajon aikaiset TT-kilpakoneet. Viimeisestä ajosta oli kulunut 20 vuotta. Paraatia oli tullut seuraamaan poliisin arvion mukaan kaikkiaan noin 20 000 katsojaa.

Pyynikin näytösajo pidetään olosuhteista johtuen Nokian Renkaiden 1 750 metriä pitkällä testiradalla 28.8.2011. Tapahtuma alkaa klo 12. Ensimmäiset pyörät ajavat radalle klo 14. Kilpailupaikka avataan jo klo 8. Yleisöllä on mainio tilaisuus seurata varikkotoimintaa ja tutustua kilpailijoiden ajokkeihin. Soolopyörät ovat ennen vuotta 1975 valmistettuja kilpakoneita, aina 1930-luvulta asti. Sivuvaunupyörät on rakennettu ennen vuotta 1985. Näytösajoon odotetaan 50 – 60 veteraania vanhoilla kilpakoneillaan.

Timo Katajamäki, 050 583 75 27