Pyynikin voittajapyörä palasi HäMK:n haltuun
27.1.2026
|
Kerho osti Matti Salosen Yamahan ja järjesti kerhoiltapäivän 24.1.2026 Pyynikinajon voittopyörä palasi Tampereelle Aluksi lyhyt taustatarina selventämään kokonaisuutta. Hämeen Moottorikerhon puheenjohtaja Asko Keskinen sai facebookista tiedon, että TT-veteraani Matti Salonen oli luopumassa omasta kisakalustostaan. Tiedon innoittamana Asko soitti Matille ja tiedusteli koskiko myynti myös Yamahaa, jolla Matti voitti viimeisen Pyynikinajon viimeisen 500-kuutioisten lähdön vuonna 1971. Kyllä koski. Molemmat olivat yhtä mieltä siitä, että pyörän omistajaksi sopisi hyvin Hämeen Moottorikerho. Nopean neuvottelun jälkeen kaupat tuli ja Yamahan noutopäiväksi Naantalin Merimaskusta sovittiin 12.11.2025. Samalla sovittiin, että Matti tulee Tampereelle alkuvuodesta 2026 kertomaan urastaan ja Yamahasta. Täysin ajokuntoinen Yamaha oli viimeksi ollut tositoimissa ”Jarno ja minä”-sarjan kuvauksissa. Lauantaina 24.1.2026 neljäkymmentä kutsuvierasta kokoontui Tampereelle Hämeen Moottorikerhon tiloihin kuulemaa värikkäitä tarinoita keskiössä Pyynikinajo. Pyynikin voittajista paikalla olivat Matti Salosen lisäksi Jouko Ryhänen ja Pentti Korhonen. Yhteensä salissa oli lähes sadan SM-kultamitalin verran veteraaneja. Tilaisuuden aluksi kunniapuheenjohtaja Juhani Halme luovutti Matti Saloselle Erkki Raskisen kuvaaman koosteen viimeisestä Pyynikinajosta 5.9.1971. Matti voitti luokat 125 ja 500, 250 ja 350 luokat voitti toinen turkulainen Jarno Saarinen, edelleen ainoa suomalainen ratamoottoripyöräilyn soololuokkien maailmanmestari. Juhani Halmeen haastattelussa Matti kertoi, että Pyynikillä kuljettajista pidettiin aina hyvää huolta, ajamisesta maksettiin ja hotellimajoituskin oli järjestäjien puolesta. Yleisöä oli valtavasti ja kunniakierrokset jäivät mieleen, kun ne ajettiin radalla ihmismassan keskellä. Vuonna 1939 syntynyt Matti Salonen voitti urallaan yhteensä 11 SM-kultaa ja hänet tunnetaan erityisesti Pyynikin valtiaana kuudella voitolla. Parhaat MM saavutukset ovat neljäs sija vuonna 1973 Hollannissa sekä vuonna 1974 Italiassa. Matti luotti koko MM-uransa Yamahaan. Kilpailu MM-tasolla päättyi vuonna 1974 Barcelonassa 125-luokan kuudenteen sijaan. Vielä 80-luvun alussa hän ajoi muutamia kilpailuja Superbike-luokassa. Lopuksi Matti toteaa näin: ”Aina kun laitto kypärän päähän, aivot valus, täytys aina voittaa. Nuoremmat meni jo ohi, lopetin kunnialla.” Pentti Korhonen (350 kuutioisten MM-pronssi 1975) lahjoitti kerholle hienon kuvan omasta ajostaan Pyynikillä. Pentti kertoi hauskan tarinan ajasta, kun hän oli lähdössä MM-sarjaan. Aikalainen Seppo Kangasniemi neuvoi, että jos aikoo kansainvälisellä uralla edetä, täytyy heti alkuun olla omalla nimellä painettuja kirjelomakkeita 10 tuhatta kappaletta. Pena toimi ohjeen mukaan ja vielä vuosia uran päättymisen jälkeen Konneveden tarhalapset piirsivät jonkun P. Korhosen papereihin. Lämminhenkisen tilaisuuden lopuksi saimme kuulla uutisia nykyisestä MotoGP-sarjasta. Erkki Siukola (500 cc SM-kulta HäMK:n väreissä 1987) on toiminut pitkään sarjan taustajoukoissa ja viimeiset kahdeksan vuotta KTM-tallin strategiainsinöörinä. Kun amerikkalainen Liberty Media (F1 oikeudet) osti myös Dornan, joka hallitsee sekä SB- että MotoGP-sarjaa, on tilanteessa uhkia ja mahdollisuuksia. Raha antaa mahdollisuuden kehitykselle. Samalla toivotaan, että pikkuluokkien tukemista ei unohdeta. Ajankohtaista etenkin nyt, kun nokialainen suurlupaus Rico Salmela nousi Moto-3 luokkaan. Teksti: Jari Heinilä Kuvat: Jari Heinilä ja Jyrki Viitanen |











